Something wicked this way come

Hejj!

Pitempaa paivitysta tulossa piakkoin, luultavasti, mutta nyt oli vaan pakko tulla hehkuttamaan, miten mielettoman mahtavan jarisyttavan tarisyttavan uskomattoman hyva (no tulipas laimee vika adjektiivi, eniveis) uusin Harry Potter oli!!!!!!!!!!!!!!!!! EPIC! 

No niin, nyt on sitten huutomerkkeja ja fonttikokoa seka -varia paasty vahan pahoinpitelemaan joten jos yrittaisin rauhoittua. Muttamuttamutta kun, jos nakee tuon leffan maailman suurimmalta IMAX-ruudulta 3D:na, tuntui kuin olis ollut ite siella holveissa ja taistoissa ja muissa, niin aijaijaijaijai miten ei mahtaisi olla hehkuttamatta. Ihan mieleton! Mahtava! Kaikkee! Wicked! Everything! Mindblowing blahahaaa noniin nyt riittaa.

Nyt, kaikki te ketka saatte luksusmahdollisuuden olla Sydneyssa naina aikoina, menkaa nyt ihmeessa Darling Harbouriin katsastamaan tuo leffa. Onhan se vahan hintavampi kuin normaaleissa leffateattereissa, mutta valehtelematta ei missaan muussa leffassa oo kylla ollut noin todentuntuinen grafiikka mita tuolta naytolta katsottuna. Ihan super. Todellakin joka sentin arvoinen. Meen varmaan uudestaankin, oli niin hyva.

Ja te muut, menkaahan tekin kattomaan se. Ehdottomasti paras Potter-leffa. Ja muutenkin mun mielesta leffanakin jo tosi tosi jees.

Okei, en ehdi nyt muuta kirjoittaa, ei silla etta malttaisinkaan!, muuta kuin tammonen naurettava innostuneisuushehkutussuperlatiivienylimassaily. Aika menna nukkumaan. Oita!

xx
Sanelma

P.S. Hahahah huvinsa kullakin. Kun Voldemort sanoo tuon trailerin alussa sen avada kevadra niin eiko kuulostakin ihan silta kuin silla olisi paasemassa joku himoaivastus ilmoille. Hahahah. Bless you - nooooot.

Vois olla aika rauhoittua eika tehda julkisesti itsestani tammoista supernorttia. No, who cares, ihan mahtavaa!

Just so easy when the whole world fits inside of your arms

Moikku!

Eipa se eilinen ilta mennykaan ihan uuesaata juhlistaessa. It's allright though, ei mulla henkilokohtaisesti olekaan sen suurempia syita juhlia jotain jenkkilaisia. Jordan nimittain paasikin tulemaan kotiin ennen kuin ehdin lahtea ulkoilemaan, jeeeij, joten mentiin yhdessa viinilasilliselle Glebe Point Roadin varrelle ja soin siina samalla salaatin. Kotiin ostin evaaksi suklaalasagnea (ooooh omnomnom!) ja elokuun Cosmopolitanin. Eli maanantai-illasta tuli aikas ihana talla tapaa!

Tanaankin mulla oli vapaapaiva, ja oikeesti mun paivasta sutviutuu melko hyva kun saan kollotella sangyssa niin pitkaan kuin sielu sietaa. Eli johonkin iltapaivakahteen asti... Oli kiva aamu vaikka mies olikin toissa, kun juttelin lievasti yokyopeli suomalaisystavieni kansse fabossa (6am, nukkumaan siita!) ja lueskelin blogeja. Kolmen kieppeilla paatin ryhdistaytya ja lahtea katsastamaan yks taidenayttely Newtownissa. Onneks Jordan paasi toista just silloin joten lahdettiin yhdessa Carriage Workiin katsastamaan exhibition nimelta  As the World Turns: New Art from London. Se oli melko modernia taidetta eli kylla ma joistain taideteoksista sain kaivettua sen syvemman merkityksen, mut no en ihan hirveasti jaksanut paneutua kun tuli kaamee nalka, heh. Mut muuten paikkana Carriage Works oli aika siisti!

Ruokapaikaksi valitsin Nando'siin koska en ollut ennen syonyt siella, vaikka niita onkin ympari Sydneyta. Siina burgerin aikana Jordan sai jotenkin suostuteltua mut leffaan katsomaan.... Transformers. Yritin varustautua Boostin smoothiella ja halvimmalla mahdollisella suklaalla K-Martista (lollero) kun ajattelin, etta leffasta tulisi tosi tylsa. No, olin vaarassa. Leffa oli toDella tylsa; varmaan elamani turhimmat lahes kolme (!!!) tuntia! Ja suklaakin maistu kylla aika pahalle. Oooumaigaaad, paikka paikoin olin just nukahtamispisteessa mut sit joku niista hiton jattilaisroboteista rymaytti jonkun toisen robotin tai talon tai minkalien maahan tai johonkin ja tuli hirvee rymina ja maiskinta ilmaan niin eihan siina mitaa saanu torkuttua. Kauheeta saissee! Leffan jalkeen kaytiin yhdessa japanilaispaikassa syomassa tomaattia, heh, ja juomassa parit lasilliset punkkua. Kiva paiva kuitenkin, vaikka leffa nyt olikin epic fail!

Ja nyt ollaan kotona, suunnittelemassa matkaa... Huijui, oon niiiin innoissani mita tuleman pitaa! Vahan ristiriitaista sinaansa, etten malta oottaa etta paasee tuonne reissailemaan, mutta toisaalta joka paiva ollaan lahempana Ausseista lahtoa, mita taas en oota sitten pienimman pikkuriikkisen pisarankaan verran. Sita tosin ootan, etta poliisi saa nuo abikset kuriin tuossa 7-elevenin nurkilla ettei tulis ihan maailman meluisin yo. Toisaalta, pienet varilaiskat ulkopuolella ehka vain sopii tiistaiseen koti-iltaan, etenkin kun itse saa olla lampoisessa huoneessa turvassa :)

Olipa vahan turha postaus mutta kerrankin heti seuraavana paivana! Wooah!

xx
Sanelma

So I put my hands up, they're playin' my song, the butterflies fly away

Tervehdys!

Ja anteeks; en oo paivitellyt aikoihin! Mihin taa aika kuluu? Kertoisko joku mulle? Nyt vihdoin maltan istahtaa alas ja kertoilla kuulumisia. Niita on aika paljon, en nyt tieda miten kiinnostavia, joten yritan pitaa lyhyena. Katsotaan miten onnistutaan talla kertaa, heh. (Edit: Sain just postauksen valmiiksi ja ajattelinpa vain varoittaa etta aikamoinen teksti-/kuvaripuli on tiedossa, sorge!)

Kuluneet kaksi viikkoa on olleet tosi maukkaita. Luultavasti kyllastytte jo kuuntelemaan, mut elama vaan meinaa hollia Sydneyssa joka ikinen viikko. No, annan sen hollia, en laita vastaan. I.e. oon ollut toissa tienaamassa massia, juhlimassa tata ihanaa elamaa, kotona rentoutumassa pari iltaa, tajunnut miten vahan mulla on aikaa jaljella taalla eli saanut hysteerisia itkusuruparkukohtauksia, tutustunut uusiin kolkkiin Sydneyssa, tutustunut uusiin mahtaviin ihmisiin, parturissa kaksi kertaa, kosmetologilla yhden keran ja saanut ilmaisen viinipullon viinikaupasta. Ja nauttinut! Muustakin kuin siis siita ilmaisesta pullosta. No, siitakin, muttei pelkastaan. Naista ajattelin vahan kirjoitella nyt!

Toista hieman. Siella kun on tullut vietettya aikaa, paitsi parit viikon alkupaivat. Ollut jalleen kerran ihan kivaa, tosin aika tylsaa. Paitsi silloin kun on ollut tyokaverina Flavia ja Jenni. On mulla ollut yks brittityttokin, mut sen kanssa on mahdollisesti viela tylsempaa kuin silloin kun on yksin eika ole ollut asiakkaita tuntiin jos toiseenkaan. En jaksais valittaa paitsi ehka ihan pikkuisen, kun sen kanssa ei ole kiva olla toissa. Toinen vaan murjottaa ja nyhjaa tiskin takana, paitsi silloin kun pomo tulee niin sitten nuollaan sita. Ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta voi hitsit mua ottaa paahan tuollaiset kaksinaamaiset! Sita paitsi, iteltahan se on pois jos ei jaksa sosioloida tyokaverin kanssa. Mutta onneksi sen kanssa on vain yksi paiva viikossa. Silloin kun Flavia tai Jenni on toissa mun kanssa niin on ihan superia, etenkin kun Jennin kanssa pidetaan pienet tee- ja salmiakki-/donitsihetket hiljaisina hetkina. Ja voidaan puhua asiakkaista suomeks, hahahahaha ne ymmarra silloin yhtaan mitaan. Molemmat tytot on aivan ihania tyokavereita, niiden kanssa hengailluista tyopaivista pidan paljon paljon paljon (kuin myos salmiakista, mita saa toiden alakerrasta)!

Viime viikolla olin muistaakseni kotona datamaailman uumenissa keskiviikkoillan ja torstaina taisin hengailla kamppiksien kanssa terassilla. Kavin nukkumaan kuitenkin suht ajoissa, kunnes herasin siihen kun joku koputti ulko-oveen. Poliisihan se siella! Valitti terassin melusta hymy korvissa. Niilla on varmaan taalla Glebessa tarpeeks setvitettavaa aboriginaalien kanssa (siita riittaiskin juttua... Hulluja stooreja) etta niita paljoa kiinnostaa pienet meluhaitat. Silti hassua, miten mielettoman ystavallisesti joku voikaan pyytaa olemaan hiljempaa, please. Tai sitten vain naytin niin saikahtaneelta yohousuissani, ettei se uskaltanut sanoa mitaan enempaa.

Erittain tarkea kuva postauksen kannalta: huoneemme kattolamppu.

Perjantaina toiden jalkeen sain syysta tuntemattomasta paahani menna parturiin leikkauttamaan latvat. Chinatowniin. En ihan tieda, miksi halusin Chinatowniin. Varmaan hintojen perassa; ainakin kosmetologit on vahan halvemmat siella. No, perjantai-iltapaivalla ei enaa monet parturit olleet auki enka ihan joka paikkaan uskaltanut mennakaan (esimerkiksi korealainen parturi, mika pyytaa pitkien hiusten leikkauksesta vain $20 mutta kun sisalla on parit koirat ja ulkopuolen logo kirjoitettu kasin vaaleanpunaisella yliviivaustussilla - en ollut ihan niin halpa), joten menin yhteen tosi siistin nakoseen paikkaan siina Chinatownin ja George St:n valissa. Mun parturi oli joku aasialainen, varmaan japalilainen, mies, jolla oli itsella ihan tosi siistit hiukset. Viela siistimmat oli kuitenkin sen ilmeet, kun se syventy mun kuivien latvojen kimppuun. En pystynyt yhtaan keskittymaan naistenlehteen kun vaan yritin pidattaa naurua. Mika taiteilijan keskittyminen! Suu mutristui ja kulmat kurtistui aina ihan eri asentoihin kun se heitteli mun latvoja suuntaan tai toiseen tai poyhi tata pehkoa. Jossakin vaiheessa tajusin, etta oon istunut tassa penkissa jo yli puoli tuntia ja edelleen se vaan leikkaa ja leikkaa ja leikkaa ja leikkaa ja leikkaa ja leikkaa... Sit vilkasin sita hiusjarvea siina penkin ymparilla ja - paniikki! Apua, lopeta jo! Mainitsin sille, etta "eh you're cutting quite a bit, don't ya think it's beginning to be enough already?" vahan hermostuneena. Mies vain nauroi ja tassa vaiheessa (vasta!) tajusin, etta meillahan taitaa olla pikkiriikkinen kielimuuri meneillaan herran kanssa. Vajaa vartti lisaa, maksoin $41 ja poistuin vahan pala kurkussa. Kyllahan sita pituutta jai viela jonkin verran, mutta kun tuntui niin lyhyelta ja kun se leikkasi niin kauan... Yritin soittaa hatapuhelun Jennille ja Jordanille kun en muille olisi kehdannut oikein freak outiani nayttaa, mutta en saanut niita kiinni joten oli pakko rauhoittua. Ja kun paasin kotiin, tarkastelin pituutta peilista, niin no eipa ne nyt niin lyhyet ole kuitenkaan.

Hyva mieli siis palautui ja aloin valmistautua iltaan. Meilla oli Girls night out Cargossa, Darling Harbourissa. Naa tytot on vahan puolituttuja aussineitoja mulle, mutta kun tiesin etta meille oli varattu Cargon ylakerrasta VIP-tila niin lahdin innostuneena mukaan. Kipitin koroissani ovelle, naytin ID:ni, sain leiman kateen ja hymyt portsareilta. Kiertelin ja kiertelin ylakertaa ympari, mutten nahnyt Ellea tai muita. Soitin nille, etta missas te ootte ja kuulin, etta ne oli alhaalla. Menin niiden luokse ja kuulin, etta niita ei ollut paastetty ylakertaan! Sinne tarvii aina varata lista, mutta jostain syysta nyt niiden nimia ei nakynyt siina listassa. Ei ollut munkaan nimea sitten, mutta silti paasin sisalle ja sain jotain VIP-juomia baarista.. Hmm? Oltiin jokin aika siella alhaalla, kunnes paatin etta kyllahan me nyt sinne ylakertaan paastaan jollain keinolla. "I'll let you in, don't worry girls!" Joten menin puhumaan portsareille. Ja, todellakin, sain koko konkkaronkan mukaani sinne vippeilemaan! Nice! Joten, vieteltiin perjantai-iltaa siella. Kunnes Aaron laitto viestia etta on myos Darling Harbourissa, joten lahdin jossakin vaiheessa iltaa nakemaan sita. Pian Jordankin paasi toista, mika oli ihan mahtava juttu koska ne ei ollut tavanneet viela Aaronin kanssa. Esittelin pojat toisilleen ja jopas niilla alkoi juttu lentamaan! Oli ihan alyttoman hauskaa, muttei paasty sisalle mihinkaan kun talla mun prinssilla ei ollut henkkareita matkassa. Mentiin siis makkiin (...) ja sitten kotiin. Mutta etenkin loppuilta poikien kanssa oli ihan parasta, tosi hauskaa!

Cargooooooo!

Lauantaina olin pitkan paivan toissa ja aika puhki illalla. En ihan tiennyt etta mita sita tekisi, jostain syysta en jaksanut lahtea baareilemaan. Paatin lahtea kiertelemaan ympari kaupunkia ja harjoittelemaan kameran pimeakuvaustoimintoa. Totta puhuakseni, en ihan jaksanut mitaan asetuksia kikkailla, kunhan kiertelin koko keskustaa ympari joku kolme, nelja tuntia. Oli aika mielenkiintoista itseasiassa! Sydney lauantai-iltana naytti aika erilaista naamaa nyt, kun ei itse ollut juhlahuminassa mukana. En tarkoita, etta olisin tillintallin sekaisin maailmanmenosta, mutta nyt kun annoin itselleni luvan vain seurata kaupungin vilsketta, niin aika villiahan siella paikka paikoin oli. Etenkin jossain Kings Crossin kulmilla, mika nyt ei ole mikaan yllatys. Mutta ihan keskustassakin! Lisaksi oli aika huvittavaa huomata, kun itse kuljeskelin kamera kaulassa ympariinsa, miten paljon humiota sai paikallisilta esim. liikennevaloissa. Raukat innostui etta paasis esittelemaan kaupunkia ympariinsa turistille... Hahah not quite, ma varmaan tunnen tan cityn paremmin kun ne!

CentraPark a.k.a. viela ihan rakennusmaa. 

Centralin kulmia; Pitt St:n ja George St:n yhdistymispiste (mika liekaan) on varmaan kaikille Sydneyssa vierailijoille tuttu kulma. Etenkin backpackerseille, nimittain tuoltahan pilkistaakin Wake Up! ja Side Bar... Ja mulle taa on varmaan se risteys, missa oon eniten odotellut valojen vaihtumista Sydneyssa. Tai vaan juossut yli. Ei saa sakkoja taalla pain maailmaa siita asiasta.

Chinatownin portit.

Maailmanpyora Darling Harbourissa.

Vahan karu ja ruma patsas...

Vanha tyopaikka oli tuossa oikealla! Siina ravintolassa tuli kunnon juoksutreenit joka ilta pidettya, kun ei siella koskaan loppunut asiakkaat.

Darlingiiii.

Hyde Parkin asukkaita. Ja joka katupylvaan ja sahkolinjan myos. Opossumit popossumit!

St Marys Cathedral ja, ooh, vetta?

Legendaarinen kokis kyltti ja vasemmalle lahtee viela legendaarisempi Kings Cross.

Sunnuntai-iltana lahdin sitten ulos, kun oli jotenkin hurja menofiilis paalla koko paivan. Onnekseni Ellica  laitteli viestia iltapaivalla etta on menossa Century Bariin, join me? Sure! Menin sinne ja illasta tuli ihan super! Tutustuin tosi kivoihin italialaisiin ja britteihin ja yritin ymmartaa edes vahan vammasta irkkuenkkua. Istuttiin iltaa siina muutaman tunnin verran, kuten tulin kotiin Jordanin kanssa. Mentiin hetkeksi terassille hengaamaan ja sitten nukkumaan.

Ja maanantai olikin vapaapaiva, ja ah kun olikin ihana paiva. Ihan luksus! Nukuttiin piiiitkaan ja lahdettiin liikenteeseen Jordanin kanssa vasta iltapaivalla. Paatettiin lahtea koluamaan Paddingtonin nurkkia lapi, kun ei oltu siella kayty hetkeen. Kaveltiin koko paiva ympariinsa ja musta tuntui, kuin olisi ollut minitripilla! Sydneyssa kun on niin monia erilaisia paikkoja, ja etenkin joillain naissa etelaisissa suburbeissa riittaa katseltavaa ja ihmeteltavaa aina kaupoista ja ihmisista maisemiin ja historiaan. Nyt meilla oli kohteena kayda katsomassa joku vanha vedensailytyspaikka, mika naytti tosi kivalta netissa (vinkkina taalla olijoille: http://www.au.timeout.com/sydney loytaa aina uusia paikkoja!). Matkalla kierreltiin mita mielenkiintoisimpia kauppoja lapi ja loydettiin aivan ihana illallispaikka; Wine Bar. Sitten mentiin keskustaan leffaan katsastamaan Kung Fu Panda 2 3D. En oo ensimmaista pandaleffaa nahnyt, mutta kylla taa leffa toimi hyvin ilman sitakin. Mahtava grafiikka! Ja muutenkin; mahtava paiva! Nyt kun yrittaa kertoa, niin eipa se kuulosta niin ihmeelliselta naa maanantaipaivat mutta kylla ne on aina mun lempipaivia viikosta kun voi vaan kierrella ja ihmetella maailmaa Jordanin kanssa. Ihania hetkia.

Suomesta ei taalla paljoa tiedeta, mutta toki jotakin. Nayteikkuna Oxford St:lla.

Hervoton lehti! Ja mun mokkasiinit, pus.

Heh...

Paddingtonin postitoimisto.

Vanha vedensailytysmesta.

Heh... Mulla on ehka vahan yksinkertainen ja halpa huumori.

Wine libraryn seina ja hieman hammentyt tarjoilijatar.

Tiistainakin oli viela vapaata, joten lahdettiin kaymaan Potts Pointilla aamiaisella. Aloitin paivani kevyesti French toastilla, ei voi olla huono alku paivalle tuolla makeusmaaralla! Sielta mentiin Circular Quaylle Sydney Museumiin katsomaan yks nayttely minka halusin tosi paljon nahda; 52 suburbs. Sydneyssa on yhteensa yli 300 (?) suburbia ja nayttelyyn oli tiivistetty niista, yllattavaa!, 52. Tykkasin ihan mielettoman paljon, oli todellakin sen $5 tai $10 sisaanpaasyn arvoinen! Miten mielenkiintoisesti esitettiin kullekin aluelle tyypilliset ihmiset, paikat, kontrastit, parit ym... Nayttelysta on tehty myos kirja, mita en viitsinyt ostaa kun miten saisin muka viela painavan epoksen mahdutettua matkatavaroihin. Ostin kuitenkin parit postikortit, muistoksi.

Tassa linkki nayttelyn Glebe-kuviin! Kaykaa! Taalla ma asun! :)

Jordan meni toihin iltapaivalla, menin hetkekis mukaan ilmaisille kahville, kaakaolle ja viinilasille (totta kai kelpaa kun ei tarvitse mitaan maksaa). Vaikka olin aamusta asti kierrellyt ja kavellyt, kotiin kun paasin, en malttanut jaada chillailemaan. Soitin Ellicalle ja paatettiin tiistain kunniaks lahtea The Gaffiin. Menin Ellican luo mihin tuli pian ihana italialainen Steff myos, juotiin vahan viinia ja hengailtiin Ellican jenkkikamppisten ja vuokraisannan (wtf) kanssa. Sitten otettiin taksi Oxfor St:lle ja ujutettiin itsemme ilmaiseksi sisalle (ha!). Olipa taas hauskaa, oli kiva tanssia tytskyjen kanssa. Jossakin vaiheessa mulle iski kamala vasymys ja paatin lahtea kotiin. Kavelin koko matkan, en ihan tieda miksen ottanut taksia. Kello oli kuitenkin vasta joku 3am, eli eipa siina ollut mitaan hatia kipsutella kapsutella kotiin ja nukkumaan. Oih, se tunne kun paasee nukkumaan - miten se muuten onkin joka kerta yhta ihana?

Good Morning!

Keskiviikko, no, se olikin vahan random... Toissa oli tooodella hiljaista eli tooodella tylsaa, joten onneksi oli illaksi suunniteltu jotain tekemista. Mentiin Baja Cantinaan, eli vakkarimeksikolaiseen, Jennin ja Erikan kanssa. Uggitytot sangrialla :D Miten ilta vois menna pieleen mukavassa seurassa ja hyvan ruuan ja juoman parissa? Viihdyttiin siella parisen tuntia. Erika lahti mopolla ajelemaan kotiin ja mina ja Jenni, no... Ei ollut viela fiilis menna kotia. Mentiin siis vakkariaamupalakahvilaan (se kun on myos wine bar) lasilliselle punaviinia. Paikka meni kuitenkin pian kiinni, joten keksittiin kuningasidea menna meille. Poikettiin pullokauppaan ostamaan pullollinen punkkua, ja myyja laittoi meille ilmaisen pullon mukaan. Oikeesti, kannattaa kayda Gleben pullokaupassa ostoksilla, taa on se sama paikka mista saan alennusta! En tiia saako taalla tehda noin, Suomessa ei ainakaan sais, mutta en ihan jaksais valittaakaan ;) Tultiin sitten tanne mun luo ja liityttiin pelaamaan Monopolya kamppisten kanssa. Ei voitettu. Jossain vaiheessa mentiin Ellican ja Steffin luo Side Bariin. Ja no, en ehka mene yksityiskohtiin, mutta ilta tais olla tahan mennessa ehka randomein ilta Sydneyssa. Hauskaa oli, ei siina! Itseasiassa oli tosi hauskaa. Seuraavana paivana oli molemmilla kuitenkin hieman ihmetysta ilmassa, mutta nyt mua jo naurattaa. Mika keskiviikkoilta!

Keskiviikkoilta ja australialainen monopoly. Mina ja Jenni oltiin Vegemite-purkki. Muita kuvia talta illalta ei heru. 

Torstaina meilla oli yhteinen vapaailta Jortsun kanssa. Oltiin menossa jonnekin Newtowniin pain katsomaan Jordanin serkun jotain performancea, mutta kun oltiin melkein perilla tajuttiin, etta ollaanpas me myohassa (aiti sanois tahan etta kaks polloa liikenteessa, ei seuraa hyvaa!). Eipa me sitten kehdattu menna enaa, joten lahdettiin seikkailemaan Surry Hillssiin. Taas yksi alue, mita ei oikein tunneta. Nytkin harhailtiin vahan harhakujilla, en oikein tieda oliko se edes Surry Hillssia, mutta loydettiinpa kuitenkin kiva tapaspaikka. Ihan mielettoman tunnelmallinen! Tarviiko edes sanoa etta vietettiin ihana ilta. Paastiin kotiin ja ladattiin Bridesmaids. Ei jaksettu katsoa kuin ihan alku, mika ehka kylla riitti Jordanille - miten paljon joku voi jarkyttya naismaailman allottavyyksista! Hahah, oli se kylla vahan vastenmielista mutta haluan nahda loppuleffankin.

Perjantaina menin toiden jalkeen Darling Harbouriin venailemaan muita Suomi-tyttoja; meilla oli tiedossa ilmainen illallinen Hard Rock Cafe Sydneyssa... Ei yhtaan kivaa saada alku- paa- ja jalkiruuat plus tietyt juomat ilmaiseksi ja viettaa iltaa hyvassa seurassa, ei sitten yhtaan kivaa! Homman nimi oli siis rehearsal dinner kun Hard Rock Cafe ei oo ihan viela auennut virallisesti. Nyt sai siis koko staff ja keittio treenia ja me vieraat ilmainen ateria. Mesta oli viela vahan kesken, esim jotain osia rakennettiin viela ja vessasta puuttui vahan ovenkahvoja ja peileja, mutta oli sinne saatu esille jo niita rokkistarojen kamineita. Vaatteita oli ainakin pienilta nimilta kuten Michael Jackson, Aretha Franklin, James Brown, Britney Spears... Ja Taylor Swift. Mita se siina joukossa tekee? Pyh! Tulin kotiin ja mua odotti superiloinen yllari kun Jordan olikin paassyt lahtemaan toista aikaisemmin. Haettiin sille ruokaa ja sitten otin skypen aitin kanssa. Oli ihana nahda ja kuulla aiskaa! Perjantai-ilta meni siis oikein rennosti ja mukavasti.

Darlingia once again. 

Perjantain Hard Rock Cafen illalliselle sai tuoda sailykepurkin hyvantekevaisyyteen. Kenties raaski ostaa purkkisen, kun sai monenkymmenen dollarin arvoisen aterian vastineeks! Tosin ma en koskaan maksanut omaani, hmm..

Jostain syysta olin lauantaina ihan kuollut. Veikkaan, etta oli vielakin alyttomasti univelkaa keskiviikkoillan jaljilta. Menin parturiin piilottamaan sen kamalan juurikasvun, ihanaa. Yritin potkia itseani ulos kun melkein kaikki oli jossain menossa ja lupasin venya sinne ja tuonna ja tanne ja kaikkialle. Mutta enhan ma lopulta jaksanut olla edes Facebookissa (lol) joten kavin nukkumaan, mika oli ehka paras vaihtoehto. Olin nimittain sunnuntai-iltanakin viela ihan puolikuollut. Tulin toista kotiin, soin iltapuurot (lol2) ja tein en-mitaan. Se on ihan kivaa itseasiassa, aina silloin talloin!

Ja tanaan on siis maanantai elikka vapaapaiva ayayayyaay! Mentiin Surry Hilssiin, tai no Crown St:lle. Ihanaa aluetta! En ymmarra miten oon missannut koko alueen ennen kuin nyt, ainoo mita oon nahnyt o se Oxford St:n viereinen pikkupatka vain. Tsekattiin Sydneyn parhaita aamiaismestoja ja mentiin ihan mielettomaan kahvilaan, missa meitsi vetas meksikolaisen aamupalan halloumilla, voi josses miten hyvvee! Sit kierreltiin ja kaarreltiin kaupunkia, kunnes Jordanin piti menna johonkin sen tyokaverin cocktail kilpailuun tuomariks (tylsia hommia tammoset, eiko?) ja ma menin kosmetologille.

Nyt oon sit kotona ja mietiskelen, mitahan sita tekisi. Tanaan on USA:n itsenaisyyspaiva tai mikalie se termi onkaan ja lisaksi on viela maanantai, saattais siis olla hyva ilta lahtea ulos backpackersien joukkoon! Mulla on varmaan joku telepatiakyky noiden mun italialaisen ja korealaisen pikkuystavattarieni kanssa, nimittain just tuli tekstiviesti kun tuon kirjoitin. Eikohan se tarkoita sita, etta eikun punaset kuteet niskaan (U.S.A.! U.S.A.! It's a party in the U.S.A. tittidii) ja suunta kohti citya!

Have fun peeps! Palaillaan, toivottavasti pian.

Ai niin, mun pikkukamera hajosi. Teknologia vs. Sanelma = 2-0.

xx
Sanelma

P.S. Viikonloppuna ostin toihin aamiaiseks tuoreita mansikoita, edullisesti. Ja se on keskitalvi taalla. Voi ihanuus!

And all the kids they dance, all the kids all night

Moiks!

Mulla on omassa tietokoneessa valloillaan suht jyty virus, se ei mee enaa paallekaan vaan huristaa vaan itsekseen. Siita johtuen en kykene siis kayttamaan kaikkia suomalaisia aakkosia, enka ehka jaksa keskittya tarpeeksi virallisten suomalaisten sanojenkaan ulostuottamiseen. Mita lie tarkoittaakaan, luultavasti sita etta tiedossa lienee vahan sekalaista settia! Sain lievan sokerihumalan 7-elevenin tarjouspatukoista nimittain. No, katellaan mita tasta nyt tulee!

Dear public semi diary of mine.

Kulunut viikko on ollut aika ihana. Jalleen kerran, voisin sanoa. On tapahtunut mukavia asioita, mutta on ollut ihana myos vain olla. Lisaksi oon osannut iloita elaman pienista selvityksista, esimerkiksi mika helpottunut innostus (mika?) on, kun saa selville jonkun tietyn biisin esittajan ja pystyy kuunnella sita Youtubesta lahes milloin haluaa! Ja muita tuommoisia ei-niin-maatamullistavia valonpilkkuja loytyy viime paivilta. Kertoilen niista lisaa nyt!

Oon ollut toissa joka paiva paitsi maanantaina. Toista ei talla kertaa ole sinaansa hirveasti kerrottavaa; Sydneyssa kun on kelit suosinut ja aurinko lammittanyt niin ei oo lampaanvillabuutsit niin paljoa kiinnostanut. Eilen sitten alkoi tulla lunta Katoombassa ja ne jaaviimat kantoi tanne asti, eli tanaan oli vihdoinkin semikiireinen paiva toissa. Ihan kiva sinaansa; ei niita kenkalaatikoitakaan voi jarjestella kuin tietyn maaran. Tammoiset hiljaisuuspaivat ei kaupallisessa mielessa ole siis niinkaan tuottavia, mutta onneksi silti tama luovempi puoli jaksaa pitaa mielen vireana. Tassa hieman kuvamateriaalia viime viikolta, kun meita oli kaksi toissa olikohan se torstaina vai perjantaina. Kaksi liikaa, se oli.

Hiljaisina paivina oli myos aikaa kuunnella radiota ja tutustua uusiin ihmeellisiin radioasemiin. Oma lemppari on 104.1, mista tulee kaikkia uusia menevia biiseja, mutta myos vahan indierellestystakin. Sekin on kuitenkin kaupallinen radio eli tietyt biisit toistuu monta kertaa paivassa, kuten Coldplayn uusin Every teardrop is a Waterfall. Luultavasti siella toisella puolella maailmaa taa biisi ei enaa olekaan se uusin hitti.. Joka tapauksessa, taa biisi tulee monta kertaa paivassa mika on tosi jees koska pidan biisista paljon! Silloin kun ei ole asiakkaita storessa niin saatan hieman innostua kailottelemaankin, esim. tata kyseista biisia. Tosin, mun hieman ei ilmeisesti olekaan niin hieman vaan ennemminkin hieman enemman, nimittain meidan storen ulkopuolella olevan infopisteen tyontekija tuli tanaan moikkaamaan mua hiljaisena hetkena ja sanoi etta "How come we have that song on but you don't?" "Sorry, which song are you talking about?" "The one you're always singing here! Every tear is a waaaaaterfaaaaaall, you know? Me and Patty always hear you singing that and now for once we put our radio on and we hear the song itself for the first time! We prefer you singing it though. Now, put it on already!" Jarkytyin etta kuinkahan kovaa meikalainen on sita kiljua kailottanut siella kun se kuuluu siihen aulan keskiosiin asti (ihmekos ei ole riittanyt asiakkaita oikein sisalle asti...) mutta ne kay valilla piippailemassa jotain siina ovella, niin silloin ne on mua kuullut. Eli ma en ole syy asiakkaiden viimeaikaiseen vahyyteen, huh! Huvittavaa on se, etta naa infopisteen henkilot ovat +50v. Patty, kuohkean blondikuontalon ja sahkonsinisen luomivarin tyylin nainen. Toinen naista on mulle (viela) nimeamaton mies, vahvalla aussiaksentilla ja isolla mahalla.

Coldplay on ihana.

Tahan valiin mainitsen, etta kylla mulla on muitakin tuttuja siella centressa. En nyt muista kerroinko jo karkkikaupan ja sushi- ja turkkilaispaikan tutuista, mutta kylla mun kahvitilauksetkin tunnistetaan jo parissakin paikkaa. Ylakerrassa tietysti, kun korealaiset kaverit Sunny ja Jiggy on siella toissa, mutta alimman kerroksen italialaiset antaa valilla ilmaiset kahvit mulle. Ne on mukavia poikia, aika kehoja ja tummia... Tekee hyvaa kahvia! On muuten ihana, etta on kavereita toissa samassa ostoskeskuksessa. Yleensa kotimatkat ei oo tylsia, vaikka jaiskin jumiin Anzac Bridgelle puoleksi tunniksi pahimaan ruuhka-aikaan, kun on bussissa kivaa seuraa.

Toista en varmaan jaksa muuta selitellakaan. Paitsi etta meidan kiinalais"vahvistusta" yritetaan hiljalleen leikata rosterista pois ja sille ei annettu tunteja lainkaan talla viikolla. Sinaansa saalittaa, mutta jos totta puhutaan niin mieluummin ma teen pitkat tyotuntini jonkun muun kanssa. Ai mainitsen sen kylla, etta eilen sain aivan ihanan yllatyksen toihin kun Jordan tuli moikkaamaan mua veljensa Tobyn kanssa! Oli ihan mahtava nahda Toby pitkasta aikaa ja tietenkin myos Jordan.

Sitten viimeviikkoisesta elamasta toiden jalkeen. Viime torstai-ilta oli yksinkertaisesti ihana, no ehka vahan yltioromanttinen mutta eihan se mua haitannut. Mentiin mun toiden jalkeen Rozelleen syomaan Jordanin kanssa. Eksyttiin tunnelmalliseen italialaiseen, missa saatiin nurkkapoyta punavalkoruudullisilla poytaliinoilla ja ilmainen tonkka house winea. Tarjoilijana oli maltalainen John, joka kirjoitti mun nimen kateensa ja kutsui seka mua etta Jordania aina nimelta kun tuli tarjoilemaan. Ruoka oli hyvaa, ehka vahan turhankin, nimittain navanymparys kasvoi ehka muutamankymmentasenttia sina(kin) iltana. Mutta voi, mika onnellinen ilta tuo olikaan!

Seuraavan illan vietin varsin epatavallisissa merkeissa. Etenkin perjantai-illaksi siis! Ilta ei sinaansa ehka ollut kaikista mieleenpainuvin tai villein, mutta sitakin aikaansaavampi! Ennatin kotiin iltaseiskan kieppeilla, ja syysta tai toisesta aloin siivota. Iski semmonen siivous- ja jarjestelyvimma, mika piti mua valloillaan siihen asti, kunnes huone oli ihan tiptop. Mika tapahtui joskus 11PM aikaan vasta. Siivosin siis hyvat nelja tuntia! Siihen kuului tosin kaynti K-Martissa ostamassa sailytysrasioita ja vahan ruokaa, mutta silti. Ihan uskomatonta, mika tavaramaara mulle on kertynyt taalla ollessa muuten... Sain kaiken kuitenkin siististi jarjesteltya ja laitettua esille, ja huone nayttaa nyt paljon kivemmalta kun sanky on isojen peilien ja takan vieressa ja tv:n alla, kun taas meidan molempien poydat on ikkunan alla. On paljon helpompi pitaa jarjestyksessa nyt, kun ei tarvitse enaa kavella puolta huonetta lapi meikatakseen vaan saa luonnonvaloa ihan poytaan asti. Plus on kiva, kun ei palella enaa niin vietavasti nukkuessa, nyt kun sanky ei ole enaa ikkunan vieressa.

Kun olin kaiken vihdoin saanut jarjestykseen, otin pitkan suihkun ja lattoin kaikenmaailman hiusmaskit ja kasvonaamiot seka lakkasin kynnet. Sitten laitoin Josh Grobanin soimaan, sytytin kynttilat palamaan takanreunukselle ja luin Jane Austenin Pride and Prejudicea. Kavin olohuoneessa jossain vaiheessa kamppiksien luona (lue: syomassa niiden leivonnaisia, taas kerran, mitas on aina leipomassa ja tarjoamassa hih) ja siella oli ihan kivat illanvietot meneillaan. Nautin kuitenkin paljon enemman tasta rauhallisesta luksusillasta itseni kanssa, etta palasin aika pian huoneeseen ja jatkoin nauttimista! Vaikka oonkin suht lahjakas tuossa sotkemisessa, niin kylla mua vaan jotenkin rauhoittaa tietynlainen jarjestys ja kauneus ymparilla. Ja oli myos ihana kun Jordan tuli kotiin, miten paljon sekin tykkasi tasta uudenlaisesta huoneesta. Eli ei mua loppujenlopuksi haittaa yhtaan se, etta kaytin yhden perjantai-illan siihen!

Lauantaina jaksoinkin sitten menna, vastapainoksi. Meilla oli bileet Suomen konsulaatin ylakerrassa. Siella liehui Suomen liput palmupuiden vierella, kun Jennin kanssa kivuttiin juhlimaan muiden seuraksi. Mitas me talla kertaa juhlittiin, no vahan kuin pikkujuhannuksia (vrt. pikkujoulut) ja Lauran tulevia kaksvitosia, mitka se ite huitelee jossain WA:ssa myohemmin. Meita oli aloittelussa mukana kymmenkunta suomalaista ja oli jalleen kerran tosi mukavaa. Paatettiin jatkaa matkaa The Rocksille The Argyleen, missa en ollutkaan viela kaynyt! Jordan oli jossakin vaiheessa siella toissa ja oon kuullu paikasta paljon, mutta jotenkin ei ollut tullut sinne viela eksyttya. Mutta olipahan siisti baari (tata mielta oli myos mm. Good Charlotten pojat)! Muutenkin The Rocks on Sydneyn vanhimpana asuinalueena mun mielesta tosi kaunis kaikkine kalkkikivineen ja hienoine rakennuksineen, ja jotenkin taa moderni yoklubi oli sovitettu sinne tosi napparasti. The Argylessa viihtyi sen kiinnioloon asti tosi mainiosti, sinne vois menna myohemmin uudelleenkin. Siita jatkettiin matkaa George Streetille The Jacksonsiin, missa tulikin tanssittua Kirsin ja Martinan kanssa aamuviiteen asti. En tieda kuinka myohaan olisin jaksanut olla, ellen olisi tajunnut etta hittolainen mulla on kello soimassa 8AM. Taxiiii............!

Taustalla Suomen liput!

Myonnan kylla, etta sunnuntaina vasytti aika paljon. Yleensa jotenkin porhallan paivan kuin parikin ihan hyvin lapi muutaman tunnin unilla, mutta nyt jotenkin meinas uni iskea paalle turhankin vahvasti. Lopulta se iski mut sangynpohjalle jo 8PM kieppeilla ja siinahan vetelin unta kaaliin sit seuraavat 14 tuntia. Oi autuus!

Maanantaina oli siis viikon ainokainen vapaapaiva! Oltiin Jordanin kanssa koko paiva, kaytettiin se lahinna kaupungilla ja Newtownissa kiertelemiseen. Paatin vihdoin ostaa ne syyskengat - ne, mita oon viimeiset nelja kuukautta vitkutellut kun "Ei taalla kuitenkaan tule tarpeeksi kylma ennen Suomen kesaan lahtoa" jnejnejnejne. ininaa. Nyt vihdoin ostin kengat, kahdet kengat itseasiassa! Ja voi rakkaus kun teinkin hyvat ostokset. Lahdin hakemaan konjakinvarisia saapikkaita, mutta paadyinkin mm. mustiin suht perussaappaisiin. Niiden matala mutta jyhkea korko tuo mulle vahan ratsastajafiiliksen pitkasta aikaa. Toiset kengat taas on niin ihanat; kun nain ne kaupanhyllylla niin tiesin heti, etta nuo paatyy mun matkaan - ne on niin mua.

Ne on vahan kuin taydellinen ystava; kiva, kaunis, hyvanvarinen, mukava, luotettava ja nappara. Mut ei liian paljon mitaan niista, ei esimerkiksi liian taydellinen, ettei uskaltaisi kayttaa kunnolla sateessa tai polyssa ettei vaan jaa mitaan jalkea. Eika vaikkapa liian kaunis, ettei tule kateelliseksi, eli tassa tapauksessa ei jaa harmittamaan vaikka ne vahan rahjaantyisikin reissussa. Muitakin oikein jarkeenkaypia vertauksia voisin vaannella ja kaannella, mutten jaksa miettia enempaa muuta kuin etta naa kengat on mun onneni ja ystavani nailla teilla tallustaessa. Naa kengat on niin mukavat ja niin mahdottoman sopot, etta kaikki muut kengat kalpenee kopeudellaan vierella. Mun kengat on sopoimmat ja mukavimmat, ne on ihan mun parhaat ystavat. En viela tieda, kauan meidan rakkaussuhde tulee kestamaan, mutta sen voin sanoa, etta se tulee olemaan hyvaa aikaa kuitenkin. Mina ja mun uudet sopot kengat.

Mina ja mun uudet sopot mokkasiinit.

Mun uudet ilmankevyet ja hapsuiset inkkarimokkasiinit.

Mun uudet pikkuiset mokkasiinit.

Ihanat mokkasiinini mun!

Ostin siis mokkasiinit. Ne on aivan ihanat. Ne nayttaa hyvalta melkein kaikkien mun vaatteiden kanssa. Ne on niin mua. Eika olleet kuin $40, kuin myos ne saappaatkin. Hyvat diilit! Tosin, koko Sydney on ihan Mid year clearance SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALEn riepottelussa; lahes kaikkialla on vahintaan puoli kauppaa -%50. On siis ehka vahan vaikea loytaakin huonoja diileja talla hetkella! Saappaat ostin Chinatownista, jostain itseasiassa vahan hamysesta liikkeesta. Rakkausmokkasiinit ostin Hypesta. Jep.

Maanantaina kaytiin myos Yum Chassa Jordanin kanssa. Jordan rakastaa dumplingeja, joten ma saan vahan niin kuin siina sivussakin nauttia kaikista pork dumplingeista sun muista kiinalaisista herkuista. Kierreltiin muutenkin vaan ympari keskustaa ja eksyttiin Newtowniin. Tammoiset paivat on jotenkin mun ihan lemppareita, kun voi vaan menna ja kierrella ja aina on niin mielettoman mukavaa Jordanin kanssa. Illalla kaytiin meksikolaisessa syomassa Jordanin ja Jennin kanssa. Talla kertaa ei ollut mun idea! Sitten ostettiin mansikoita ja tultiin syomaan niita kotiin ja katsomaan Water for Elephants. Lataus vaan kesti ikuisuuden jos toisenkin, joten saatiin katsottua vasta pieni osa alusta.

China Townin katkoista...

Tuolta oltais saatu kamppa Jordanin kanssa, taa on ihan keskustassa Liverpool St ja George St:n kulmassa.

Eilen menin toiden jalkeen Lauran, Martinan ja Jennin kanssa 3 Wise Monkeysiin syomaan ja oluttelemaan. Oli mukava ilta. Loydettiin hassuja yhteyksia kaverin kaverin kautta mun isoveljeen, ja tulikin aika ikava Nestoria. Etenkin kun kuulin, etta Martinan kaveri oli nahny Nestorin just hetki sitten tentissa, ja ma kun en oo nahnyt veljeani melkein 10 kuukauteen! No, vajaa pari kuukautta enaa.

Vajaa pari kuukautta enaa. Hui hurjuus...

Juttelen just tassa parin kaverin kanssa facessa, jotka on Australiasta jo lahtenyt. Sanoivat, etta aika isoja sopeutumisvaikeuksia meinas olla. Alkoi ihan hirvittamaan, vaikkei viela pitaisi kun pitaisi vain olla kiitollinen siita etta sain vahan enemman aikaa taalla!

Pitais muuten varmaan kayda kohta kampaajalla. Edellisesta kerrasta on jo nelja kuukauta. Saiskohan aamulle ajan.

Eipa tassa kai muuta, heippa!

xx
Sanelma