Moiks!
Mulla on omassa tietokoneessa valloillaan suht jyty virus, se ei mee enaa paallekaan vaan huristaa vaan itsekseen. Siita johtuen en kykene siis kayttamaan kaikkia suomalaisia aakkosia, enka ehka jaksa keskittya tarpeeksi virallisten suomalaisten sanojenkaan ulostuottamiseen. Mita lie tarkoittaakaan, luultavasti sita etta tiedossa lienee vahan sekalaista settia! Sain lievan sokerihumalan 7-elevenin tarjouspatukoista nimittain. No, katellaan mita tasta nyt tulee!
Dear public semi diary of mine.
Kulunut viikko on ollut aika ihana. Jalleen kerran, voisin sanoa. On tapahtunut mukavia asioita, mutta on ollut ihana myos vain olla. Lisaksi oon osannut iloita elaman pienista selvityksista, esimerkiksi mika helpottunut innostus (mika?) on, kun saa selville jonkun tietyn biisin esittajan ja pystyy kuunnella sita Youtubesta lahes milloin haluaa! Ja muita tuommoisia ei-niin-maatamullistavia valonpilkkuja loytyy viime paivilta. Kertoilen niista lisaa nyt!
Oon ollut toissa joka paiva paitsi maanantaina. Toista ei talla kertaa ole sinaansa hirveasti kerrottavaa; Sydneyssa kun on kelit suosinut ja aurinko lammittanyt niin ei oo lampaanvillabuutsit niin paljoa kiinnostanut. Eilen sitten alkoi tulla lunta Katoombassa ja ne jaaviimat kantoi tanne asti, eli tanaan oli vihdoinkin semikiireinen paiva toissa. Ihan kiva sinaansa; ei niita kenkalaatikoitakaan voi jarjestella kuin tietyn maaran. Tammoiset hiljaisuuspaivat ei kaupallisessa mielessa ole siis niinkaan tuottavia, mutta onneksi silti tama luovempi puoli jaksaa pitaa mielen vireana. Tassa hieman kuvamateriaalia viime viikolta, kun meita oli kaksi toissa olikohan se torstaina vai perjantaina. Kaksi liikaa, se oli.
Coldplay on ihana.
Tahan valiin mainitsen, etta kylla mulla on muitakin tuttuja siella centressa. En nyt muista kerroinko jo karkkikaupan ja sushi- ja turkkilaispaikan tutuista, mutta kylla mun kahvitilauksetkin tunnistetaan jo parissakin paikkaa. Ylakerrassa tietysti, kun korealaiset kaverit Sunny ja Jiggy on siella toissa, mutta alimman kerroksen italialaiset antaa valilla ilmaiset kahvit mulle. Ne on mukavia poikia, aika kehoja ja tummia... Tekee hyvaa kahvia! On muuten ihana, etta on kavereita toissa samassa ostoskeskuksessa. Yleensa kotimatkat ei oo tylsia, vaikka jaiskin jumiin Anzac Bridgelle puoleksi tunniksi pahimaan ruuhka-aikaan, kun on bussissa kivaa seuraa.
Toista en varmaan jaksa muuta selitellakaan. Paitsi etta meidan kiinalais"vahvistusta" yritetaan hiljalleen leikata rosterista pois ja sille ei annettu tunteja lainkaan talla viikolla. Sinaansa saalittaa, mutta jos totta puhutaan niin mieluummin ma teen pitkat tyotuntini jonkun muun kanssa. Ai mainitsen sen kylla, etta eilen sain aivan ihanan yllatyksen toihin kun Jordan tuli moikkaamaan mua veljensa Tobyn kanssa! Oli ihan mahtava nahda Toby pitkasta aikaa ja tietenkin myos Jordan.
Sitten viimeviikkoisesta elamasta toiden jalkeen. Viime torstai-ilta oli yksinkertaisesti ihana, no ehka vahan yltioromanttinen mutta eihan se mua haitannut. Mentiin mun toiden jalkeen Rozelleen syomaan Jordanin kanssa. Eksyttiin tunnelmalliseen italialaiseen, missa saatiin nurkkapoyta punavalkoruudullisilla poytaliinoilla ja ilmainen tonkka house winea. Tarjoilijana oli maltalainen John, joka kirjoitti mun nimen kateensa ja kutsui seka mua etta Jordania aina nimelta kun tuli tarjoilemaan. Ruoka oli hyvaa, ehka vahan turhankin, nimittain navanymparys kasvoi ehka muutamankymmentasenttia sina(kin) iltana. Mutta voi, mika onnellinen ilta tuo olikaan!
Seuraavan illan vietin varsin epatavallisissa merkeissa. Etenkin perjantai-illaksi siis! Ilta ei sinaansa ehka ollut kaikista mieleenpainuvin tai villein, mutta sitakin aikaansaavampi! Ennatin kotiin iltaseiskan kieppeilla, ja syysta tai toisesta aloin siivota. Iski semmonen siivous- ja jarjestelyvimma, mika piti mua valloillaan siihen asti, kunnes huone oli ihan tiptop. Mika tapahtui joskus 11PM aikaan vasta. Siivosin siis hyvat nelja tuntia! Siihen kuului tosin kaynti K-Martissa ostamassa sailytysrasioita ja vahan ruokaa, mutta silti. Ihan uskomatonta, mika tavaramaara mulle on kertynyt taalla ollessa muuten... Sain kaiken kuitenkin siististi jarjesteltya ja laitettua esille, ja huone nayttaa nyt paljon kivemmalta kun sanky on isojen peilien ja takan vieressa ja tv:n alla, kun taas meidan molempien poydat on ikkunan alla. On paljon helpompi pitaa jarjestyksessa nyt, kun ei tarvitse enaa kavella puolta huonetta lapi meikatakseen vaan saa luonnonvaloa ihan poytaan asti. Plus on kiva, kun ei palella enaa niin vietavasti nukkuessa, nyt kun sanky ei ole enaa ikkunan vieressa.
Kun olin kaiken vihdoin saanut jarjestykseen, otin pitkan suihkun ja lattoin kaikenmaailman hiusmaskit ja kasvonaamiot seka lakkasin kynnet. Sitten laitoin Josh Grobanin soimaan, sytytin kynttilat palamaan takanreunukselle ja luin Jane Austenin Pride and Prejudicea. Kavin olohuoneessa jossain vaiheessa kamppiksien luona (lue: syomassa niiden leivonnaisia, taas kerran, mitas on aina leipomassa ja tarjoamassa hih) ja siella oli ihan kivat illanvietot meneillaan. Nautin kuitenkin paljon enemman tasta rauhallisesta luksusillasta itseni kanssa, etta palasin aika pian huoneeseen ja jatkoin nauttimista! Vaikka oonkin suht lahjakas tuossa sotkemisessa, niin kylla mua vaan jotenkin rauhoittaa tietynlainen jarjestys ja kauneus ymparilla. Ja oli myos ihana kun Jordan tuli kotiin, miten paljon sekin tykkasi tasta uudenlaisesta huoneesta. Eli ei mua loppujenlopuksi haittaa yhtaan se, etta kaytin yhden perjantai-illan siihen!
Lauantaina jaksoinkin sitten menna, vastapainoksi. Meilla oli bileet Suomen konsulaatin ylakerrassa. Siella liehui Suomen liput palmupuiden vierella, kun Jennin kanssa kivuttiin juhlimaan muiden seuraksi. Mitas me talla kertaa juhlittiin, no vahan kuin pikkujuhannuksia (vrt. pikkujoulut) ja Lauran tulevia kaksvitosia, mitka se ite huitelee jossain WA:ssa myohemmin. Meita oli aloittelussa mukana kymmenkunta suomalaista ja oli jalleen kerran tosi mukavaa. Paatettiin jatkaa matkaa The Rocksille The Argyleen, missa en ollutkaan viela kaynyt! Jordan oli jossakin vaiheessa siella toissa ja oon kuullu paikasta paljon, mutta jotenkin ei ollut tullut sinne viela eksyttya. Mutta olipahan siisti baari (tata mielta oli myos mm. Good Charlotten pojat)! Muutenkin The Rocks on Sydneyn vanhimpana asuinalueena mun mielesta tosi kaunis kaikkine kalkkikivineen ja hienoine rakennuksineen, ja jotenkin taa moderni yoklubi oli sovitettu sinne tosi napparasti. The Argylessa viihtyi sen kiinnioloon asti tosi mainiosti, sinne vois menna myohemmin uudelleenkin. Siita jatkettiin matkaa George Streetille The Jacksonsiin, missa tulikin tanssittua Kirsin ja Martinan kanssa aamuviiteen asti. En tieda kuinka myohaan olisin jaksanut olla, ellen olisi tajunnut etta hittolainen mulla on kello soimassa 8AM. Taxiiii............!
Myonnan kylla, etta sunnuntaina vasytti aika paljon. Yleensa jotenkin porhallan paivan kuin parikin ihan hyvin lapi muutaman tunnin unilla, mutta nyt jotenkin meinas uni iskea paalle turhankin vahvasti. Lopulta se iski mut sangynpohjalle jo 8PM kieppeilla ja siinahan vetelin unta kaaliin sit seuraavat 14 tuntia. Oi autuus!
Maanantaina oli siis viikon ainokainen vapaapaiva! Oltiin Jordanin kanssa koko paiva, kaytettiin se lahinna kaupungilla ja Newtownissa kiertelemiseen. Paatin vihdoin ostaa ne syyskengat - ne, mita oon viimeiset nelja kuukautta vitkutellut kun "Ei taalla kuitenkaan tule tarpeeksi kylma ennen Suomen kesaan lahtoa" jnejnejnejne. ininaa. Nyt vihdoin ostin kengat, kahdet kengat itseasiassa! Ja voi rakkaus kun teinkin hyvat ostokset. Lahdin hakemaan konjakinvarisia saapikkaita, mutta paadyinkin mm. mustiin suht perussaappaisiin. Niiden matala mutta jyhkea korko tuo mulle vahan ratsastajafiiliksen pitkasta aikaa. Toiset kengat taas on niin ihanat; kun nain ne kaupanhyllylla niin tiesin heti, etta nuo paatyy mun matkaan - ne on niin mua.
Ne on vahan kuin taydellinen ystava; kiva, kaunis, hyvanvarinen, mukava, luotettava ja nappara. Mut ei liian paljon mitaan niista, ei esimerkiksi liian taydellinen, ettei uskaltaisi kayttaa kunnolla sateessa tai polyssa ettei vaan jaa mitaan jalkea. Eika vaikkapa liian kaunis, ettei tule kateelliseksi, eli tassa tapauksessa ei jaa harmittamaan vaikka ne vahan rahjaantyisikin reissussa. Muitakin oikein jarkeenkaypia vertauksia voisin vaannella ja kaannella, mutten jaksa miettia enempaa muuta kuin etta naa kengat on mun onneni ja ystavani nailla teilla tallustaessa. Naa kengat on niin mukavat ja niin mahdottoman sopot, etta kaikki muut kengat kalpenee kopeudellaan vierella. Mun kengat on sopoimmat ja mukavimmat, ne on ihan mun parhaat ystavat. En viela tieda, kauan meidan rakkaussuhde tulee kestamaan, mutta sen voin sanoa, etta se tulee olemaan hyvaa aikaa kuitenkin. Mina ja mun uudet sopot kengat.
Mina ja mun uudet sopot mokkasiinit.
Mun uudet ilmankevyet ja hapsuiset inkkarimokkasiinit.
Mun uudet pikkuiset mokkasiinit.
Ihanat mokkasiinini mun!
Ostin siis mokkasiinit. Ne on aivan ihanat. Ne nayttaa hyvalta melkein kaikkien mun vaatteiden kanssa. Ne on niin mua. Eika olleet kuin $40, kuin myos ne saappaatkin. Hyvat diilit! Tosin, koko Sydney on ihan Mid year clearance SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALEn riepottelussa; lahes kaikkialla on vahintaan puoli kauppaa -%50. On siis ehka vahan vaikea loytaakin huonoja diileja talla hetkella! Saappaat ostin Chinatownista, jostain itseasiassa vahan hamysesta liikkeesta. Rakkausmokkasiinit ostin Hypesta. Jep.
Maanantaina kaytiin myos Yum Chassa Jordanin kanssa. Jordan rakastaa dumplingeja, joten ma saan vahan niin kuin siina sivussakin nauttia kaikista pork dumplingeista sun muista kiinalaisista herkuista. Kierreltiin muutenkin vaan ympari keskustaa ja eksyttiin Newtowniin. Tammoiset paivat on jotenkin mun ihan lemppareita, kun voi vaan menna ja kierrella ja aina on niin mielettoman mukavaa Jordanin kanssa. Illalla kaytiin meksikolaisessa syomassa Jordanin ja Jennin kanssa. Talla kertaa ei ollut mun idea! Sitten ostettiin mansikoita ja tultiin syomaan niita kotiin ja katsomaan Water for Elephants. Lataus vaan kesti ikuisuuden jos toisenkin, joten saatiin katsottua vasta pieni osa alusta.
Vajaa pari kuukautta enaa. Hui hurjuus...
Juttelen just tassa parin kaverin kanssa facessa, jotka on Australiasta jo lahtenyt. Sanoivat, etta aika isoja sopeutumisvaikeuksia meinas olla. Alkoi ihan hirvittamaan, vaikkei viela pitaisi kun pitaisi vain olla kiitollinen siita etta sain vahan enemman aikaa taalla!
Pitais muuten varmaan kayda kohta kampaajalla. Edellisesta kerrasta on jo nelja kuukauta. Saiskohan aamulle ajan.
Eipa tassa kai muuta, heippa!
xx
Sanelma
Mulla on omassa tietokoneessa valloillaan suht jyty virus, se ei mee enaa paallekaan vaan huristaa vaan itsekseen. Siita johtuen en kykene siis kayttamaan kaikkia suomalaisia aakkosia, enka ehka jaksa keskittya tarpeeksi virallisten suomalaisten sanojenkaan ulostuottamiseen. Mita lie tarkoittaakaan, luultavasti sita etta tiedossa lienee vahan sekalaista settia! Sain lievan sokerihumalan 7-elevenin tarjouspatukoista nimittain. No, katellaan mita tasta nyt tulee!
Dear public semi diary of mine.
Kulunut viikko on ollut aika ihana. Jalleen kerran, voisin sanoa. On tapahtunut mukavia asioita, mutta on ollut ihana myos vain olla. Lisaksi oon osannut iloita elaman pienista selvityksista, esimerkiksi mika helpottunut innostus (mika?) on, kun saa selville jonkun tietyn biisin esittajan ja pystyy kuunnella sita Youtubesta lahes milloin haluaa! Ja muita tuommoisia ei-niin-maatamullistavia valonpilkkuja loytyy viime paivilta. Kertoilen niista lisaa nyt!
Oon ollut toissa joka paiva paitsi maanantaina. Toista ei talla kertaa ole sinaansa hirveasti kerrottavaa; Sydneyssa kun on kelit suosinut ja aurinko lammittanyt niin ei oo lampaanvillabuutsit niin paljoa kiinnostanut. Eilen sitten alkoi tulla lunta Katoombassa ja ne jaaviimat kantoi tanne asti, eli tanaan oli vihdoinkin semikiireinen paiva toissa. Ihan kiva sinaansa; ei niita kenkalaatikoitakaan voi jarjestella kuin tietyn maaran. Tammoiset hiljaisuuspaivat ei kaupallisessa mielessa ole siis niinkaan tuottavia, mutta onneksi silti tama luovempi puoli jaksaa pitaa mielen vireana. Tassa hieman kuvamateriaalia viime viikolta, kun meita oli kaksi toissa olikohan se torstaina vai perjantaina. Kaksi liikaa, se oli.
Hiljaisina paivina oli myos aikaa kuunnella radiota ja tutustua uusiin ihmeellisiin radioasemiin. Oma lemppari on 104.1, mista tulee kaikkia uusia menevia biiseja, mutta myos vahan indierellestystakin. Sekin on kuitenkin kaupallinen radio eli tietyt biisit toistuu monta kertaa paivassa, kuten Coldplayn uusin Every teardrop is a Waterfall. Luultavasti siella toisella puolella maailmaa taa biisi ei enaa olekaan se uusin hitti.. Joka tapauksessa, taa biisi tulee monta kertaa paivassa mika on tosi jees koska pidan biisista paljon! Silloin kun ei ole asiakkaita storessa niin saatan hieman innostua kailottelemaankin, esim. tata kyseista biisia. Tosin, mun hieman ei ilmeisesti olekaan niin hieman vaan ennemminkin hieman enemman, nimittain meidan storen ulkopuolella olevan infopisteen tyontekija tuli tanaan moikkaamaan mua hiljaisena hetkena ja sanoi etta "How come we have that song on but you don't?" "Sorry, which song are you talking about?" "The one you're always singing here! Every tear is a waaaaaterfaaaaaall, you know? Me and Patty always hear you singing that and now for once we put our radio on and we hear the song itself for the first time! We prefer you singing it though. Now, put it on already!" Jarkytyin etta kuinkahan kovaa meikalainen on sita kiljua kailottanut siella kun se kuuluu siihen aulan keskiosiin asti (ihmekos ei ole riittanyt asiakkaita oikein sisalle asti...) mutta ne kay valilla piippailemassa jotain siina ovella, niin silloin ne on mua kuullut. Eli ma en ole syy asiakkaiden viimeaikaiseen vahyyteen, huh! Huvittavaa on se, etta naa infopisteen henkilot ovat +50v. Patty, kuohkean blondikuontalon ja sahkonsinisen luomivarin tyylin nainen. Toinen naista on mulle (viela) nimeamaton mies, vahvalla aussiaksentilla ja isolla mahalla.
Coldplay on ihana.
Tahan valiin mainitsen, etta kylla mulla on muitakin tuttuja siella centressa. En nyt muista kerroinko jo karkkikaupan ja sushi- ja turkkilaispaikan tutuista, mutta kylla mun kahvitilauksetkin tunnistetaan jo parissakin paikkaa. Ylakerrassa tietysti, kun korealaiset kaverit Sunny ja Jiggy on siella toissa, mutta alimman kerroksen italialaiset antaa valilla ilmaiset kahvit mulle. Ne on mukavia poikia, aika kehoja ja tummia... Tekee hyvaa kahvia! On muuten ihana, etta on kavereita toissa samassa ostoskeskuksessa. Yleensa kotimatkat ei oo tylsia, vaikka jaiskin jumiin Anzac Bridgelle puoleksi tunniksi pahimaan ruuhka-aikaan, kun on bussissa kivaa seuraa.
Toista en varmaan jaksa muuta selitellakaan. Paitsi etta meidan kiinalais"vahvistusta" yritetaan hiljalleen leikata rosterista pois ja sille ei annettu tunteja lainkaan talla viikolla. Sinaansa saalittaa, mutta jos totta puhutaan niin mieluummin ma teen pitkat tyotuntini jonkun muun kanssa. Ai mainitsen sen kylla, etta eilen sain aivan ihanan yllatyksen toihin kun Jordan tuli moikkaamaan mua veljensa Tobyn kanssa! Oli ihan mahtava nahda Toby pitkasta aikaa ja tietenkin myos Jordan.
Sitten viimeviikkoisesta elamasta toiden jalkeen. Viime torstai-ilta oli yksinkertaisesti ihana, no ehka vahan yltioromanttinen mutta eihan se mua haitannut. Mentiin mun toiden jalkeen Rozelleen syomaan Jordanin kanssa. Eksyttiin tunnelmalliseen italialaiseen, missa saatiin nurkkapoyta punavalkoruudullisilla poytaliinoilla ja ilmainen tonkka house winea. Tarjoilijana oli maltalainen John, joka kirjoitti mun nimen kateensa ja kutsui seka mua etta Jordania aina nimelta kun tuli tarjoilemaan. Ruoka oli hyvaa, ehka vahan turhankin, nimittain navanymparys kasvoi ehka muutamankymmentasenttia sina(kin) iltana. Mutta voi, mika onnellinen ilta tuo olikaan!
Seuraavan illan vietin varsin epatavallisissa merkeissa. Etenkin perjantai-illaksi siis! Ilta ei sinaansa ehka ollut kaikista mieleenpainuvin tai villein, mutta sitakin aikaansaavampi! Ennatin kotiin iltaseiskan kieppeilla, ja syysta tai toisesta aloin siivota. Iski semmonen siivous- ja jarjestelyvimma, mika piti mua valloillaan siihen asti, kunnes huone oli ihan tiptop. Mika tapahtui joskus 11PM aikaan vasta. Siivosin siis hyvat nelja tuntia! Siihen kuului tosin kaynti K-Martissa ostamassa sailytysrasioita ja vahan ruokaa, mutta silti. Ihan uskomatonta, mika tavaramaara mulle on kertynyt taalla ollessa muuten... Sain kaiken kuitenkin siististi jarjesteltya ja laitettua esille, ja huone nayttaa nyt paljon kivemmalta kun sanky on isojen peilien ja takan vieressa ja tv:n alla, kun taas meidan molempien poydat on ikkunan alla. On paljon helpompi pitaa jarjestyksessa nyt, kun ei tarvitse enaa kavella puolta huonetta lapi meikatakseen vaan saa luonnonvaloa ihan poytaan asti. Plus on kiva, kun ei palella enaa niin vietavasti nukkuessa, nyt kun sanky ei ole enaa ikkunan vieressa.
Kun olin kaiken vihdoin saanut jarjestykseen, otin pitkan suihkun ja lattoin kaikenmaailman hiusmaskit ja kasvonaamiot seka lakkasin kynnet. Sitten laitoin Josh Grobanin soimaan, sytytin kynttilat palamaan takanreunukselle ja luin Jane Austenin Pride and Prejudicea. Kavin olohuoneessa jossain vaiheessa kamppiksien luona (lue: syomassa niiden leivonnaisia, taas kerran, mitas on aina leipomassa ja tarjoamassa hih) ja siella oli ihan kivat illanvietot meneillaan. Nautin kuitenkin paljon enemman tasta rauhallisesta luksusillasta itseni kanssa, etta palasin aika pian huoneeseen ja jatkoin nauttimista! Vaikka oonkin suht lahjakas tuossa sotkemisessa, niin kylla mua vaan jotenkin rauhoittaa tietynlainen jarjestys ja kauneus ymparilla. Ja oli myos ihana kun Jordan tuli kotiin, miten paljon sekin tykkasi tasta uudenlaisesta huoneesta. Eli ei mua loppujenlopuksi haittaa yhtaan se, etta kaytin yhden perjantai-illan siihen!
Lauantaina jaksoinkin sitten menna, vastapainoksi. Meilla oli bileet Suomen konsulaatin ylakerrassa. Siella liehui Suomen liput palmupuiden vierella, kun Jennin kanssa kivuttiin juhlimaan muiden seuraksi. Mitas me talla kertaa juhlittiin, no vahan kuin pikkujuhannuksia (vrt. pikkujoulut) ja Lauran tulevia kaksvitosia, mitka se ite huitelee jossain WA:ssa myohemmin. Meita oli aloittelussa mukana kymmenkunta suomalaista ja oli jalleen kerran tosi mukavaa. Paatettiin jatkaa matkaa The Rocksille The Argyleen, missa en ollutkaan viela kaynyt! Jordan oli jossakin vaiheessa siella toissa ja oon kuullu paikasta paljon, mutta jotenkin ei ollut tullut sinne viela eksyttya. Mutta olipahan siisti baari (tata mielta oli myos mm. Good Charlotten pojat)! Muutenkin The Rocks on Sydneyn vanhimpana asuinalueena mun mielesta tosi kaunis kaikkine kalkkikivineen ja hienoine rakennuksineen, ja jotenkin taa moderni yoklubi oli sovitettu sinne tosi napparasti. The Argylessa viihtyi sen kiinnioloon asti tosi mainiosti, sinne vois menna myohemmin uudelleenkin. Siita jatkettiin matkaa George Streetille The Jacksonsiin, missa tulikin tanssittua Kirsin ja Martinan kanssa aamuviiteen asti. En tieda kuinka myohaan olisin jaksanut olla, ellen olisi tajunnut etta hittolainen mulla on kello soimassa 8AM. Taxiiii............!
 |
| Taustalla Suomen liput! |
Maanantaina oli siis viikon ainokainen vapaapaiva! Oltiin Jordanin kanssa koko paiva, kaytettiin se lahinna kaupungilla ja Newtownissa kiertelemiseen. Paatin vihdoin ostaa ne syyskengat - ne, mita oon viimeiset nelja kuukautta vitkutellut kun "Ei taalla kuitenkaan tule tarpeeksi kylma ennen Suomen kesaan lahtoa" jnejnejnejne. ininaa. Nyt vihdoin ostin kengat, kahdet kengat itseasiassa! Ja voi rakkaus kun teinkin hyvat ostokset. Lahdin hakemaan konjakinvarisia saapikkaita, mutta paadyinkin mm. mustiin suht perussaappaisiin. Niiden matala mutta jyhkea korko tuo mulle vahan ratsastajafiiliksen pitkasta aikaa. Toiset kengat taas on niin ihanat; kun nain ne kaupanhyllylla niin tiesin heti, etta nuo paatyy mun matkaan - ne on niin mua.
Ne on vahan kuin taydellinen ystava; kiva, kaunis, hyvanvarinen, mukava, luotettava ja nappara. Mut ei liian paljon mitaan niista, ei esimerkiksi liian taydellinen, ettei uskaltaisi kayttaa kunnolla sateessa tai polyssa ettei vaan jaa mitaan jalkea. Eika vaikkapa liian kaunis, ettei tule kateelliseksi, eli tassa tapauksessa ei jaa harmittamaan vaikka ne vahan rahjaantyisikin reissussa. Muitakin oikein jarkeenkaypia vertauksia voisin vaannella ja kaannella, mutten jaksa miettia enempaa muuta kuin etta naa kengat on mun onneni ja ystavani nailla teilla tallustaessa. Naa kengat on niin mukavat ja niin mahdottoman sopot, etta kaikki muut kengat kalpenee kopeudellaan vierella. Mun kengat on sopoimmat ja mukavimmat, ne on ihan mun parhaat ystavat. En viela tieda, kauan meidan rakkaussuhde tulee kestamaan, mutta sen voin sanoa, etta se tulee olemaan hyvaa aikaa kuitenkin. Mina ja mun uudet sopot kengat.
Mina ja mun uudet sopot mokkasiinit.
Mun uudet ilmankevyet ja hapsuiset inkkarimokkasiinit.
Mun uudet pikkuiset mokkasiinit.
Ihanat mokkasiinini mun!
Ostin siis mokkasiinit. Ne on aivan ihanat. Ne nayttaa hyvalta melkein kaikkien mun vaatteiden kanssa. Ne on niin mua. Eika olleet kuin $40, kuin myos ne saappaatkin. Hyvat diilit! Tosin, koko Sydney on ihan Mid year clearance SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALE SALEn riepottelussa; lahes kaikkialla on vahintaan puoli kauppaa -%50. On siis ehka vahan vaikea loytaakin huonoja diileja talla hetkella! Saappaat ostin Chinatownista, jostain itseasiassa vahan hamysesta liikkeesta. Rakkausmokkasiinit ostin Hypesta. Jep.
Maanantaina kaytiin myos Yum Chassa Jordanin kanssa. Jordan rakastaa dumplingeja, joten ma saan vahan niin kuin siina sivussakin nauttia kaikista pork dumplingeista sun muista kiinalaisista herkuista. Kierreltiin muutenkin vaan ympari keskustaa ja eksyttiin Newtowniin. Tammoiset paivat on jotenkin mun ihan lemppareita, kun voi vaan menna ja kierrella ja aina on niin mielettoman mukavaa Jordanin kanssa. Illalla kaytiin meksikolaisessa syomassa Jordanin ja Jennin kanssa. Talla kertaa ei ollut mun idea! Sitten ostettiin mansikoita ja tultiin syomaan niita kotiin ja katsomaan Water for Elephants. Lataus vaan kesti ikuisuuden jos toisenkin, joten saatiin katsottua vasta pieni osa alusta.
 |
| China Townin katkoista... |
 |
| Tuolta oltais saatu kamppa Jordanin kanssa, taa on ihan keskustassa Liverpool St ja George St:n kulmassa. Eilen menin toiden jalkeen Lauran, Martinan ja Jennin kanssa 3 Wise Monkeysiin syomaan ja oluttelemaan. Oli mukava ilta. Loydettiin hassuja yhteyksia kaverin kaverin kautta mun isoveljeen, ja tulikin aika ikava Nestoria. Etenkin kun kuulin, etta Martinan kaveri oli nahny Nestorin just hetki sitten tentissa, ja ma kun en oo nahnyt veljeani melkein 10 kuukauteen! No, vajaa pari kuukautta enaa. |
Vajaa pari kuukautta enaa. Hui hurjuus...
Juttelen just tassa parin kaverin kanssa facessa, jotka on Australiasta jo lahtenyt. Sanoivat, etta aika isoja sopeutumisvaikeuksia meinas olla. Alkoi ihan hirvittamaan, vaikkei viela pitaisi kun pitaisi vain olla kiitollinen siita etta sain vahan enemman aikaa taalla!
Pitais muuten varmaan kayda kohta kampaajalla. Edellisesta kerrasta on jo nelja kuukauta. Saiskohan aamulle ajan.
Eipa tassa kai muuta, heippa!
xx
Sanelma
4 kommenttia:
Water for elephants on kyllä aivan super hyvä elokuva!!! Kävin ite Selman kans kattoon leffateatterissa. Voih! Tykkäilin ja suosittelen :D Kannattaa kattoa loppuun asti.
Heips kulta!
Täällä jussin viettoa Kuminan saaressa kera Nestorin, Ninan ja Niklaksen. Vain sinä puutut! Sateesta ja kylmyydestä huolimatta on ollut tosi mukavaa: kalasteltu, syöty, pelailtu, höpötelty ja saunottu uinnin kera. Sinusta olemme jutelleet ja kaivanneet kovasti! Olet rakas!
Äippä, iskä ja Nestori
Olihan ihanaa höpötellä skypen kautta yli tunnin verran; olette niiiiin rakkaita ja tärkeitä meille Jordanin kanssa! Muistakaa, että asiat järjestyvät aina-tavalla tai toisella...
halit <3
-äippä-
Eve, oli kylla kokonaisuudessaan hyva leffa! Eika tietenkaan haitannut etta Pattinson oli siina ;)
Aiska ja iska ja Nesto, hyva jos oli ihana juhannus. Ehka ens juhannusta paastaan viettamaan saman vesiston aarella :D xx
Lähetä kommentti